Omnia vaihtoi kehityskeskustelut työkarttoihin

Koulutusyhtymä Omniassa haluttiin laittaa lomakemuotoiset kehityskeskustelut uuteen uskoon. Samalla Espoossa tultiin kehittäneeksi johtamista myös laajemmassa mittakaavassa.

Kehityskeskustelut tuntuivat junnaavan paikallaan. Lomakevetoinen keskustelu mietitytti: onko siitä todella hyötyä vai tehdäänkö se vain hallintoa varten? Kehityskeskustelujen tulisi olla vuorovaikutteisempia, todellisia keskustelutilanteita. Tarvittaisiin uusia työkaluja ja keinoja.

Tällaisia pohdintoja käytiin koulutusyhtymä Omniassa pari vuotta sitten. Kevan kehittämisrahan turvin Omnia lopulta ryhtyi systemaattisesti kehittämään kehityskeskustelukäytäntöjään.

– Samalla tulimme kehittäneeksi paljon enemmän kuin pelkät kehityskeskustelut, Omnian henkilöstön kehittämispäällikkö Anne Lahdenperä-Seunavaara iloitsee.

Uusi työkalu käyttöön

Omnialaisille oli tärkeää, että prosessi tehdään yhdessä kehittäen. Koulutuksen johtoryhmä aloitti työn pohtimalla, miten ja millaisia asioita kehityskeskusteluissa tulisi keskustella. Sen jälkeen kehitystyötä laajennettiin esimiesten kautta Omnian eri työyhteisöihin kokeilemalla erilaisia työkaluja luonnollisissa työtilanteissa.

– Saimme muutosprosessissa paljon kannustusta ja rohkaisua. Myös Omnian ylin johtoryhmä antoi oman panoksensa, kertoo Lahdenperä-Seunavaara.

Kehitystyön tuloksena Omniassa luovuttiin kerran vuodessa pidettävistä lomakemuotoisista kehityskeskusteluista. Tilalle otettiin yhteisöllisempi näkökulma. Kehityskeskustelut on korvattu työkartalla, jonka avulla työn tekemistä tarkastellaan yhdessä kunkin Omnian luontaisen työyhteisön kanssa.

– Työkarttatyöskentely on uuden mallimme ydin. Sen avulla pohdimme ryhmissä, millaisia ilmiöitä työhön liittyy. Miten työ muuttuu ja kehittyy? Mitä osaamista tulee kehittää, ja mikä on kenenkin työn rooli Omnian isossa kokonaisuudessa?

Lahdenperä-Seunavaara kertoo, että jokaisella on edelleen halutessaan oikeus käydä myös yksilökeskusteluja. Keskustelujen aiheet ja ajoitus riippuvat yksilöstä: jollain on tarve tarkastella työnkuvaa, toisella motivaatiota, kolmannella työkykyä.

Arjen työn ääni kuuluviin

Omnian vapaan sivistystyön ja yleissivistävän oppimisen toimialarehtorilla Anna-Maija Iskaniuksella on alaisinaan 122 työntekijää, joista suurin osa on opetushenkilökuntaa. Iskanius toteutti työkarttatyöpajat viime kevään aikana koko yksikölle. Osa tehtiin pienehköissä ryhmissä, joista koostettiin työyhteisön yhteinen näkemys.

Iskanius kiittelee työkarttatyöskentelyä loistavaksi välineeksi, jonka avulla voidaan luoda yhteistä ymmärrystä. Sen avulla kirkastuu näkemys siitä, millaista arki on nyt ja millaista sen tulisi olla tulevaisuudessa, mihin se työntekijät haastaa.

– Tämä toi itselleni uutta näkemystä paitsi työyhteisöistä myös koko toimialasta. Jos olisin käynyt keskusteluja yksittäisten ihmisten kanssa, tiedon välittäminen koko yhteisölle olisi ollut vaikeaa. Tässä päästiin yhdessä haasteellisten asioiden äärelle tarkastelemaan pääsyitä, ei syypäitä.

Työkarttatyöskentelyssä pohditaan muun muassa sitä, mikä nykyisen työskentelytavan nimi olisi. Omnian opettajat kuvasivat nykyistä työtään ”söhläsilpuksi”, jolla he tarkoittavat työn sirpaleisuutta, hektisyyttä ja yksin tekemistä. Tulevaisuuteen kaivattiin selvästi yhteisöllisempää työskentelytapaa.

– Tämä on ollut monelle positiivinen kokemus ja ihmetyksen aihe. On huomattu, että vaikka Omnian sisällä eri yhteisöissä tehdään erilaisia koulutustehtäviä, haasteet ja ajatukset tulevasta ovat samoja.

Iskanius kiittelee, että kokonaiskuvan parempi hahmottaminen on tuonut hänelle uusia välineitä sellaiseen strategiseen henkilöstöjohtamiseen, jossa arjen työn ääni kuuluu.

Rohkea askel kannatti

Millaisia oppeja prosessista on saatu?

– Täytyy luopua jostakin, jotta voi saada jotain tilalle. Lisäksi näin isossa muutoksessa täytyy osata annostella sitä, miten paljon esimiehet voivat ottaa kerralla vastaan ja mikä on milloinenkin tarve. Säännöllisillä keskusteluilla on ollut myös kannattajansa, ja toki tällainen muutos herättää monenlaisia tunteita, Lahdenperä-Seunavaara muistuttaa.

Työtä riittää edelleen, mutta Lahdenperä-Seunavaara on tyytyväinen, että rohkea askel uskallettiin ottaa. Omnian mallista on hänen mukaansa varmasti hyötyä myös muille organisaatioille.

– Kun työn arjesta puhutaan yhdessä, toistemme työn arvostus kasvaa. Näin syntyy luottamusta ja läpinäkyvyyttä, Lahdenperä-Seunavaara kiteyttää.

 

Keva jakaa kehittämisrahaa strategisen työkykyjohtamisen kehityshankkeisiin. Katso kaikki vuoden 2018 kehitysrahan saajat

Vuoden 2019 työelämän kehittämisrahan hakuaika on 1.2.–31.5.2019. Lue lisää