Työeläkeindeksin tuoma korotus sai aikaan eläkehakemusten ryöpyn vuoden 2022 lopulla. Viime vuonna vastaavaa hakemusmäärää ei Kevassa nähty, mikä oli ennakoitavissa.
Vaikka työeläkeindeksin mukainen työeläkkeiden korotus oli varsin suuri tämänkin vuoden vaihteessa (2023–2024), ero palkkakertoimeen oli niin pieni, ettei ollut juurikaan merkitystä, jääkö eläkkeelle joulukuun puolella vai tammikuun puolella. Tämä tieto oli tavoittanut selvästi myös eläkkeenhakijat.
Kaikkiaan Kevaan saapui viime vuonna eläkehakemuksia 11 % (7 900) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Hakemusmäärät laskivat kaikissa muissa eläkelajeissa paitsi perhe-eläkkeissä ja täysissä työkyvyttömyyseläkkeissä. Hakemuksia saapui yhteensä 67 000.
Vanhuuseläkehakemuksissa laskua – OVE-hakemusten määrä edelleen korkealla tasolla
Vanhuuseläkkeiden määrä oli suurin piirtein vuoden 2021 tasossa: hakemuksia saapui noin 19 500. Ennätysvuoteen 2022 verrattuna vanhuuseläkehakemusten määrä laski 16 % eli 3 700 kappaleella.
Vuonna 2023 osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (OVE) hakemusmäärä oli Kevan historian toiseksi suurin. Vaikka OVE-hakemuksia saapui Kevaan noin kolmannes vähemmän kuin huippuvuonna 2022, hakemusmäärä oli yli 7300.
Vuosina 2019–2021 hakemuksia saapui keskimäärin 4 400/vuosi. OVE onkin nyt suositumpi kuin koskaan ja hakemusmäärät ovat aiempia vuosia selkeästi korkeammalla tasolla.
Perhe-eläkkeitä haettiin viime vuonna ennätysmäärä (noin 6 800), jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 8 %.
– Edellisen vuodenvaihteen 2022–23 eläkeindeksin vaikutus toi osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suuren yleisön tietoisuuteen, ja hakemusmäärät pysyivät aiempaa korkeammalla tasolla koko vuoden 2023. Myös vanhuuseläkkeiden hakemusmäärissä oli selvä piikki loppuvuodesta 2022. Tämän vaikutuksesta etenkin alkuvuosi 2023 oli hiljainen hakemusmäärissä, eikä tuolloin tullut myöskään uutta ikäluokkaa eläkeikään, toteaa eläkejohtaja Eija Korhonen.
– Kasvanut kuolleisuus on perhe-eläkkeiden hakemusmäärän nousun taustalla. Olemme myös tehostaneet perhe-eläketiedottamista, jotta keneltäkään siihen oikeutetulta ei asia jäisi huomaamatta. Tämä on näkynyt perhe-eläkkeen osalta myös sähköisesti saapuneiden hakemusmäärien kasvuna.
Osatyökyvyttömyyseläkkeissä huolestuttavaa laskua
Työkyvyttömyyseläkehakemuksia saapui Kevaan kaikkiaan 27 000 viime vuonna. Uusia työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin kaikkiaan noin 6 300. Myönteisen päätöksen työkyvyttömyyseläkehakemukseen saa noin 70 % uusista hakijoista.
Täysien työkyvyttömyyseläkkeiden hakemusmäärät ovat kasvaneet edelleen vuonna 2023 (1,5 %), kun samaan aikaan osatyökyvyttömyyseläkkeiden hakemusmäärät ovat laskeneet yli 8 %.
– Kuntapuolella sote-henkilöstön siirtyminen uusien hyvinvointialueiden palvelukseen voi osaltaan selittää laskevaa trendiä osatyökyvyttömyyseläkkeiden ja työeläkekuntoutuksen hakemuksissa. Osatyökykyisten tukiprosessit eivät tässä muutoksessa ehkä ole olleet ykkösprioriteetin asia. Täytyy toivoa, että kyseessä on ohimenevä ilmiö ja osatyökyisten työvoimapotentiaalia osataan jatkossa hyödyntää yhtä tehokkaasti kuin tähänkin asti on julkisella sektorilla totuttu, sanoo eläkejohtaja Merja Paananen.
Ammatillisen kuntoutuksen hakemusmäärät ovat jo useamman vuoden laskeneet ja lasku jatkui myös vuonna 2023, jolloin laskua oli noin 9 % eli 600. Viime vuonna kuntoutushakemuksia saapui 5 800, kun vielä vuonna 2018 hakemusmäärä oli miltei 8 100. Kuntoutushakemuksista noin puolet oli hakemuksia oikeudesta kuntoutukseen ja loput kuntoutussuunnitelmahakemuksia.
– Kuntoutuksen laskeviin hakemusmääriin voi olla myös positiivinen selitys, että työpaikoilla on tehokkaasti hyödynnetty muita varhaisemman vaiheen tukikeinoja kuin työeläkekuntoutusta. Näitä voivat olla osasairauspäivärahan hyödyntäminen, korvaavan työn käyttö ja työterveyshuollon työkokeilu, Paananen listaa.
– Työeläkekuntoutuksen lakisääteisiä edellytyksiä täsmennettiin hieman vuoden 2023 alussa, mutta näillä ei todennäköisesti ollut kovin merkittävää roolia myönnettyjen kuntoutuspäätösten määrään. Sen sijaan myönteisten kuntoutuspäätösten määrään on ollut vaikutusta sillä, että työeläketoimijat ovat tarkemmin edellyttäneet, että laissa mainittu työkyvyn menetyksen uhka toteutuu eli uhka on todennäköinen. Laissa mainitut myöntämisen kriteerit eivät ole tältä osin muuttuneet, mutta sen noudattamisessa on ”ryhdistäydytty”.
– On hyvä asia, että yhteisiä eläkevaroja suunnataan sellaiseen kuntoutukseen, jolla todennäköisesti vältetään työkyvyttömyyseläköityminen ja jolla siten on vaikutusta työurien pidentymiseen. Toisaalta jatkossa pitää arvioida myös sitä, ollaanko työkyvyttömyyden uhkan arvioinnissa menty jo liiankin tiukkaan tulkintaan, Paananen pohtii.
Ammatilliseen kuntoutukseen saa myönteisen päätöksen noin 52 % hakijoista julkisella sektorilla.
***
Eläkehakemuksia koskevissa luvuissa ovat mukana kaikki kunta-alan, hyvinvointialueiden, valtion ja kirkon sekä Kelan ja Suomen Pankin henkilöstön eläkkeitä ja kuntoutusta koskevat Kevaan vuonna 2023 saapuneet hakemukset (myöntöjen osalta luvut kattavat vuonna 2023 annetut päätökset).
Lisätiedot:
Eija Korhonen, eläkejohtaja, Eläkepalveluyksikkö, p. 040 750 3193
Merja Paananen, eläkejohtaja, Työkykyratkaisut-yksikkö, p. 040 822 0735
