Kunnissa asetetaan harvoin selkeitä tavoitteita työkyvyttömyyden vähentämiseksi, osoittaa Kevan tutkimus. Työkykyasioita, kuten sairauspoissaoloja, työtapaturmia tai työkyvyttömyyseläkkeitä seurataan, mutta toimintasuunnitelmat ja erilaiset seurannan mittarit puuttuvat monilta kunnilta. - Poliittiset päättäjät tarvitsevat päätöksentekonsa tueksi tietoa henkilöstön työhyvinvoinnista erityisesti nyt, kun kunta-alalla tapahtuu suuria muutoksia, toteaa Kevan työelämäasiantuntija Laura Pekkarinen.
Työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen ei myöskään toteudu tasapuolisesti kaikissa kuntaorganisaatioissa, vaan se on strategisempaa suurissa kuntaorganisaatioissa. - Koko organisaation tulisi johtoa myöten sitoutua työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukemiseen jo siksi, että kunta-alan on arvioitu maksavan kaksi miljardia euroa työkyvyttömyydestä aiheutuvia menoja vuodessa, sanoo Pekkarinen.
Kunta-alalla on otettu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisia edistysaskelia viime vuosina. Esimerkiksi yhteydenpito työterveyshuollon ja työpaikan välillä on aktiivista tilanteissa, joissa työntekijän työkyky on heikentynyt, ja työterveysneuvotteluita käydään nyt aiempaa yleisemmin.
Työterveyshuollon työkykyä tukevan toiminnan painopiste on usein perinteisissä tukitoimissa, kuten työhön liittyvien terveydellisten riskien tunnistamisessa ja työntekijöiden ohjaamisessa kuntoutuksen piiriin. Erityisesti pienissä kunnissa työterveyshuolto koordinoi kuitenkin hyvin vaihdellen osatyökykyisten työntekijöiden hoitoa ja kuntoutusta.
Nyt julkistettu tutkimus on jatkoa Kevan työterveysyhteistyötä vuosina 2008–2012 tarkasteleville tutkimuksille. Tutkimuksessa selvitettiin, miten kuntaorganisaatiot tukevat henkilöstön työkykyä ja työuria johtamisen keinoin ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Tutkimuksessa haastateltiin sekä kuntaorganisaatioiden että työterveyshuollon edustajia.
Lisätietoja
Laura Pekkarinen, työelämäasiantuntija, Keva, puh. 020 614 2748