Yksinkertainen keino saattaa saada masennusta sairastavat takaisin töihin

Jyväskylän seudulla on kokeiltu, miten masennusta sairastavat saadaan palaamaan töihin entistä nopeammin. Mitä tapahtuu, jos tiedonkulkua lisätään julkisen ja työterveyshuollon välillä?

Masennuksesta johtuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet lisääntyvät joka puolella maata. Jyväskylän seudulla ongelmaan on ehkä keksitty ratkaisu.

Masennuspotilaan kuntoutumiseen voi mennä vuosia. Yksi syy on se, että työterveyshuolto ei ole mukana hoitoketjussa, sanoo Työterveys Aalto Oy:n toimitusjohtaja, ylilääkäri Irja Korhonen.

Jos parannetaan tiedonkulkua terveyskeskuksen, erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välillä, työntekijän hoidossa otetaan huomioon myös työ ja sen mahdollinen mukauttaminen. 

Korhosen mukaan masennuspotilaan työkyvyn hoito ei ole rakettitiedettä.

– Se vaatii potilaan kuuntelemista, ohjaamista ja joskus työn räätälöintiä. Ja sen, että myös työterveyden ammattilaiset osallistuvat hoitoketjuun.

Terveyskeskuksesta tietoja työterveyshuoltoon

Mielenterveyden ongelmista kärsivien hoitopolku on erilainen eri kunnissa. Jyväskylässä osa työterveyden piiriin kuuluvista potilaista menee ensin julkisen terveyskeskuksen depressiohoitajan vastaanotolle, sinne pääsee ilman lähetettä. Depressiohoitaja kirjaa potilaan tiedot sähköiseen potilaskansioon.

Työterveyslääkäri ei pääse lukemaan potilaskansiota, koska terveyskeskus ja työterveyshuolto toimivat toisistaan irrallaan.

Käyttöön otettiin uusi toimintamalli, joka puuttui epäkohtaan. Depressiohoitaja voi ilmoittaa työterveyshuoltoon työssä käyvistä potilaista. Silloin selvitetään, miten työtä voi räätälöidä. Jos hoito vaatii järjestelyjä työssä, potilas kutsutaan työterveyshuoltoon, josta ollaan yhteydessä potilaan työpaikkaan mahdollisten työjärjestelyjen selvittämiseksi.

Muokattua työtä vai uusia tehtäviä?

Yleensä aloitetaan työkykyneuvottelulla, johon osallistuu työnantaja, työntekijä ja työterveydenhuollon edustaja. Lain mukaan työkykyneuvottelu on pidettävä viimeistään silloin, kun sairauspoissaolo on kestänyt 90 päivää.

Keskeisintä on eritellä, mikä työssä on vaikeaa ja miten tilannetta voi muuttaa. Onko mahdollista, että työntekijä tekee esimerkiksi kaksi kuukautta kevennettyä työtä? Tai voisiko työtehtävää muuttaa joko väliaikaisesti tai kokonaan?

Monilla työpaikoilla on totuttu muokkaamaan työnkuvia, kun työntekijän terveystilanne muuttuu.

Masennuspotilaan voi olla vaikeaa tehdä esimerkiksi asiakaspalvelutyötä, jossa tilanteita ei yleensä voi ennakoida.

– Esimerkiksi hoitoalan työntekijä ei masentuneena välttämättä pysty kohtaamaan potilaita kasvotusten, mutta hän saattaa voida hoitaa chattiä kotoaan käsin, Irja Korhonen sanoo.

Räätälöinti säästää rahaa

Korhosen mukaan etenkin henkilöstöjohtajat ja -päälliköt ymmärtävät, miksi joidenkin työtä kannattaa räätälöidä. Sen sijaan johdon keskiporras ei tätä aina ymmärrä.

Jotkut esihenkilöt saattavat sanoa, että heillä ei ole varaa pitää työntekijöitä töissä, jos nämä eivät tee täysiä päiviä. Silloin työnantaja saattaa maksaa työntekijälle esimerkiksi kaksi kuukautta täyttä palkkaa, vaikka tämä olisi kotona.

– Siinä ei ole mitään järkeä, kun vaihtoehto on se, että työnantaja maksaa täyttä palkkaa ja työnantaja tekee töistään vaikka puolet.

Tärkeää on muistaa, että työ on myös lääke. Moni työntekijä pysyy mukana työelämässä, kun kokee itseänsä tärkeäksi.

Yhteistyö laajentuu koko Keski-Suomeen

Nyt keskitytään lievää tai keskivaikeaa masennusta sairastaviin henkilöihin. Toiminta alkoi syksyllä 2018 Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä. Aluksi mukana oli pelkkä Jyväskylän ja muutaman ympäryskunnan alue, mutta kokeilua ollaan laajentamassa koko Keski-Suomeen.

– Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johto päätti ottaa masennuspotilaat terveydenhuollon eri toimijoiden yhteistyöhön mukaan, sillä yhä nuorempien ikäluokkien masennuksesta johtuvat sairauspoissaolot ovat lisääntyneet viime vuosina selvästi, kertoo projektikoordinaattori Kirsi Piitulainen.

Toimintamalli on jatkoa paria vuotta aikaisemmin alkaneeseen sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeeseen, jossa selkäkivuista kärsineet potilaat kuntoutettiin työkykyisiksi entistä nopeammin. Tulokset olivat erinomaiset.

Masennuspotilaiden hoitoa sujuvoittavassa hankkeessa on mukana 25 työterveyshuollon potilasta.

Hoitoa ei muuteta. Vain sitä muutetaan, miten tieto kulkee eri hoitoyksiköiden välillä.

Lisäksi arvioidaan, menikö potilaiden hoitopolku niin kuin piti, vai oliko prosessissa esimerkiksi viiveitä.

Toimintatavan juurruttamista on tehty Kevan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin rahoittamana.

Viestejä työnantajille

Jos Irja Korhosen pitäisi valita yksi asia, mikä työnantajien pitäisi ymmärtää, se olisi tämä: jos työntekijän työskentelytapa muuttuu, hänen tilanteeseensa pitää reagoida pian.

Lisäksi työpaikoilla pitäisi miettiä jo etukäteen, mitä kunkin ammattiryhmän töistä voidaan tarvittaessa räätälöidä. Korhonen vakuuttaa, että se ei ole iso ponnistus. Se ei vaadi kokouksissa istumista vaan innostusta.

– Meillä meni Aallon johtoryhmässä tunti, kun mietimme, miten työterveyshoitajien töitä voidaan muokata. Pitää vain varata aika ja haalia paikalle oikeat ihmiset. Sen jälkeen on helppoa.

Aalto Oy on 8 kunnan ja sairaanhoitopiirin työntekijöiden työterveyshuolto. Työterveyshuollon piiriin kuuluu noin 15 000 työntekijää.

Kerro kollegoille – mutta kysy ensin lupa

Entä mitä työpaikalla pitää tehdä, kun työntekijä palaa töihin sairausloman jälkeen?

– Riippuu siitä, kauanko työntekijä on ollut pois ja palaako hän työkokeilun kautta, Korhonen vastaa.

Jos työntekijä palaa työkokeilun kautta, työnantajan pitää kertoa tilanteesta työkavereille. Töihin palaavalta pitää kuitenkin etukäteen kysyä, mitä yksityiskohtia saa kertoa.

Joskus uusi tilanne aiheuttaa ristiriitoja. Työkaverit saattavat olla näreissään siitä, että joku saa tehdä kevennettyä työtä.

Silloin työnantajan pitää muistaa kertoa, että sama käytäntö koskee kaikkia, jotka joutuvat samaan tilanteeseen.