Entistä suurempi joukko kevalaisia antoi entistä parempia arvioita työnantajansa vastuullisuudesta.
Keva osallistui toisen kerran Oikotien Vastuullinen työnantaja -tutkimukseen huhtikuussa. Viime vuonna vastaajia oli 163, tällä kerralla vastauksensa antoi 249 kevalaista. Vastausprosentti oli tällä kerralla 50.
Oikotien tutkimuksessa vastuullisuutta arvioidaan kuudesta eri aihepiiristä:
- Syrjimättömyys
- Työelämän tasapaino ja hyvinvointi
- Esihenkilötyöhön panostaminen
- Työn merkitys ja työssä kehittyminen
- Tehtävän vaatimusten tasoinen palkkaus
- Hyvä hakijakokemus
Tutkimuksessa kutakin aihepiiriä selvitetään useammalla kysymyksellä, ja vastaajat antavat niihin vastauksia asteikolla 1-5. Kevalaisten antamat arviot työnantajansa vastuullisuudesta paranivat tai pysyivät samalla tasolla kaikissa muissa aihepiireissä paitsi arvioitaessa ”työelämän tasapainoa ja hyvinvointia”. Tätä aihepiiriä selvittävien kysymysten keskiarvo oli vuonna 2020 4,13 ja nyt 4,02.
- Koko tutkimuksen vastaajajoukossa on sama trendi. Muut aihepiirit ovat vahvistuneet, mutta hyvinvointia koskevat arviot ovat pysyneet samoina tai heikentyneet. Koronan aiheuttama poikkeustila ja etätyö on parantanut joidenkin vastaajien työhyvinvointia, mutta yhä suurempi joukko kokee, että viime vuosi on ollut tosi raskas, taustoittaa kampanjapäällikkö Hanna Auvinen Oikotieltä.
Vahvuudet vahvistuivat entisestään
Jo viime vuonna tehdyssä tutkimuksessa Kevan vahvimmaksi työnantajan vastuullisuuden osa-alueeksi nousi ”työn merkitys ja työssä kehittyminen”. Silloin vastausten keskiarvo oli 4,30, ja tänä vuonna vielä hieman parempi eli 4,39.
Työn merkityksellisyyttä selvitetään yksityiskohtaisemmin mm. kysymyksellä ”työnantajallani on myönteinen vaikutus yhteiskuntaan” Tämän väitteen kanssa on samaa tai erittäin samaa mieltä peräti 91 % tutkimukseen vastanneista kevalaisista.
- Tässä kysymyksessä Keva menee ihan omalla tasollaan, Auvinen vertailee Kevan tuloksia muiden tutkittujen organisaatioiden saamiin vastauksiin.
- Työmme yhteiskunnallinen merkitys perustuu siihen, että huolehdimme julkisen sektorin työntekijöiden eläkkeistä ja tuemme heidän työkykyään. Tätä perustehtäväämme monet pitävät myös henkilökohtaisesti tärkeänä ja arvojensa mukaisena toimintana, HR-johtaja Mika Gylén
Totta vai taruja rekrytoitaessa?
Oikotien tutkimuksessa selvitetään hakijakokemusta, jota tutkitaan kahdesta näkökulmasta: työpaikkaa hakeneiden kokema hakuprosessin sujuvuus ja tiedot rekrytoinnin etenemisestä sekä toisaalta miten hyvin hakuprosessin aikana syntynyt mielikuva työnantajasta vastaa myöhemmin työpaikalla koettua todellisuutta. Näihin kysymyksiin vastaavat ne, jotka ovat olleet korkeintaan kolme vuotta nykyisen työnantajan palveluksessa. Kevan tutkimuksessa heitä oli 49.
Kevan hakijakokemuksesta saamien arvioiden keskiarvo nousi vuodessa 4,19 peräti 4,43:een. 90 prosenttia kysymyksiin vastanneista on sitä mieltä, että Kevasta hakuprosessin aikana syntynyt mielikuva vastaa sittemmin heidän kokemaan todellisuutta hyvin tai erittäin hyvin.
- Tulos kertoo siitä, että Keva on onnistunut olemaan aito niin työpaikkailmoituksissaan kuin muussa viestinnässään. Myös haastattelutilanteessa on hakijoille välitetty todellista tietoa niin tehtävästä kuin koko organisaatiosta. Aitouden saavuttaminen ei ole aina helppoa, Hanna Auvinen pohtii.
Kevassa on kehitetty rekrytointiprosessia ja ohjeistettu ja neuvottu rekrytoivia esimiehiä. Tavoitteena on, että hakijaan pidetään yhteyttä prosessin aikana, ja myös rekrytointi-ilmoitteluun on kiinnitetty huomiota.
- Viime vuosina olemme kehittäneet rekrytointia nimenomaan hakijan näkökulmasta. Nykyään hakijat osaavat myös paremmin selvittää ja tiedustella, millaiseen työpaikkaan ovat hakemassa, Mika Gylén toteaa tyytyväisenä.
Vaikeat palkkakysymykset
Tutkimukseen vastasi yhteensä 6058 suomalaisissa organisaatioissa työtään tekevää. Kuudesta työnantajan vastuullisuuden osa-alueesta vuodesta toiseen heikoimmat arvosanat saa ”tehtävän vaatimusten tasoinen palkkaus”. Kevassa tämän alueen vastausten keskiarvo nousi 3,09:een, kun se vuosi sitten jäi 2,85:een.
Auvisen mielestä kyse on suomalaisesta työelämän ilmiöstä. Palkoista ei ole totuttu keskustelemaan, ja epäilyt ”pärstäkertoimen vaikutuksesta” elävät vahvoina.
- Uskon, että tähän tulee murros ja työnantajien johto joutuu miettimään uudenlaista palkkaläpinäkyvyyttä. Jo nyt työntekijöiden ja -hakijoiden piirissä on havaittavissa selvä vaatimus palkka-avoimuuden lisäämiseksi. On myös näyttöä siitä, että palkka-avoimuuden lisääntyminen johtaa myös palkkatasa-arvon vahvistumiseen.
Kestävän kehityksen merkitys kasvaa?
Kuuden työnantajan vastuullisuuden osa-alueen lisäksi Oikotien tutkimuksessa kysytään mm. suosittelisivatko vastaajat työnantajaansa työpaikkana, halua jatkaa nykyisen työnantajan palveluksessa sekä arvosanaa nykyisen työnantajan vastuullisuudelle sekä työnantajan maineelle.
Vain noin prosentti tutkimukseen vastanneista kevalaisista kertoo halustaan vaihtaa työpaikkaansa, koska ”työnantajani ei mielestäni huomioi kestävää kehitystä riittävästi”. Koko yli 6000 vastaajan joukossa prosentti oli 6.
- Kriisien kuten koronan aikoina tyytyväisyys omaa työpaikkaa kohtaan paranee. Kun tilanne normalisoituu ja pula työvoimasta kasvaa, kestävä kehitys sekä monimuotoisuus- ja vastuullisuusvaatimukset vahvistuvat. Jo nyt erityisesti nuoret työnhakijat kiinnittävät niihin huomiota, Hanna Auvinen summaa.
Tutkimuksen tiedot kerättiin 15.2.-30.4.2021 välisenä aikana 35 organisaatiosta. Kevassa tutkimusaika oli 19.-30.4. Työpaikoilta kerättyjä vastauksia täydennettiin kuluttajapaneelissa 19.4.– 22.4.2021. Tutkimuksen toteutti Oikotien toimeksiannosta IROResearch, ja sen tulokset julkistettiin 27.5. pidetyssä seminaarissa.
Kevan Vastuullinen työnantaja -tutkimuksen tulokset
Lisätietoja Oikotien tutkimuksesta:
Hanna Auvinen, Oikotie Oy, p. 050 355 6138, hanna.auvinen (at) oikotie.fi
Lisätietoja Kevan tuloksista:
Mika Gylén, Keva, p. 040 8368122, mika.gylen (at) keva.fi
Sonja Helin, Keva, p. 040 6301072, sonja.helin (at) keva.fi
